Vuff... niin se aika vaan vierähtää ja mäkin alan jo hiljakseen muistuttamaan miestä oikein miesten miestä . Onhan mulla jo mittarissa sentään kokonaista 2-vuotta. Ja voi miten mahtavan synttärikakun mä sain nakkia ja ceasaria mun suuria herkkuja. Kyllä oli kuolassa pitelemistä, kun jouduin ensin pooseeraamaan sen herkun edessä, ennenkuin vihdoin sain luvan iskeä hampaat kakkuun kiinni. Ja kyllä se olikin hyvää, lautanen sai kyllä täydellisen loppu pesun multa.

Lisäksi mä sain lahjaksi pussillisen luita ja tälläisen ihanan karvapallon, että se oli musta ihana. Mä riepottelin sitä sinne tänne eli kovaa kyytiä oli pallolle tiedossa. Tosin iltaan mennessä mun täytyi tehdä myös sisätutkimus pallolle, sillä se piti myös jotakin röhkivää ääntä. Mä en kyllä ehtinyt löytää kuin pelkkää vanua ison kasan ennenkuin äippä huomas taas mun touhut eikä antanut suorittaa tutkimusta loppuun, vaan takavarikoi mun oman pallo ja sanoi korjaavansa pallon taas entiselleen. Mä olisin kyllä paljon mielummin tehnyt tutkimukset loppuun vaik sit ei pallo olis entiselleen tullutkaan (ei noi kaksjalkaiset ymmärrä lainkaan meidän koirien aivoituksia).

Mut oli vaan taas kerran mukavat synttärit, nyt sit odotellaan taas ensi vuoteen ja katsotaan mitä kivaa sit on äippä mulle keksiny .